Uratarinat

Timo Turtiainen – puutarhurityötä 39 vuotta

Julkaistu 14.12.2015

Tapiolan Lämmössä peräti 39 vuotta työskennellyt Timo Turtiainen jäi ansaitulle eläkkeelle joulukuussa. Timo aloitti Lämmössä kaksikymppisenä 29.5.1973.

Vaikka vuosia on kertynyt lähes 40, on Timo omien sanojensa mukaan yrittänyt lähteä Lämmöstä jo neljä kertaa:

– Minulla on meneillään jo viides työsuhde Tapiolan Lämmössä. Olen yrittänyt lähteä firmasta neljä kertaa, mutta aina on kuminauha vetänyt takaisin. Lämmössä aloitin jo 42 vuotta sitten ja olin välillä pois muutaman vuoden.

Timo aloitti työt Tapiolan Lämmössä heti päästyään armeijasta. Hän kertoo tulleensa Ylivieskasta Helsingin linja-autoasemalle ja kysyneensä paikalle sattuneelta bussikuskilta, että millä bussilla pääsee Tapiolaan. Bussikuski totesi, että mikäs maalaispoika sinä olet kun et tiedä missä Tapiola on. Taskussa oli 50 markkaa rahaa ja kassissa vähän vaatteita. Armeijasta juuri tulleena rippikoulupuku taisi näyttää hieman pieneltä.

Timo Turtiaisella oli tullessaan puutarhurin koulutus. Hän lähti kotoa puutarhakouluun pari viikkoa 16-vuotispäivänsä jälkeen vuonna 1969 ja on ollut alalla siitä lähtien.

Tapiolan Lämpöön hän tuli hakeneeksi nähtyään Puutarhalehdessä ilmoituksen, jossa Lämpö haki työntekijöitä puutarhapuolelle. Se taisi olla ensimmäinen ilmoitus, jonka hän ylipäätään näki. Siitä sitten lähti kunnallisteknisen osaston päällikkö Erkki Honkaselle kirje. Osasto oli aikaisemmin ollut Kunnallistekninen Huolto Oy, joka oli vuonna 1972 fuusioitu Lämpöön, mutta edelleen kuitenkin puhuttiin Kuntekista.

Timo sai hakemansa puutarhurin paikan, mutta tutustui Lämmön toimintaan ja alueeseen leikkaamalla nurmikoita Klippo-merkkisellä ruohonleikkurilla.

Timo muistaa jokaisen istuttamansa puun


Timon ensimmäisen työpäivän ensimmäinen työtehtävä oli istuttaa muutama pensas Pilvettärenpolulle. Sinne mentiin maataloustraktorin peräkärryn kyydissä. Nämä Timon ensimmäisenä työpäivänään 42 vuotta sitten istuttamat pensaat kasvavat siellä edelleen. Timo kertoo muistavansa jokaisen istuttamansa puun:
– Kun kuljen Tapiolassa voin luetella, että tuon istutin vuonna 1986, tuon vuonna 1992. Istuttamani ensimmäinen vaahtera Sepontien 3:n eteen on sittemmin kaadettu sen kasvettua liian suureksi.

Kunnallisteknisellä osastolla työskenteli alkuaikoina 60-70 henkilöä. Kalusto oli vielä silloin sellaista, että väkeä tarvittiin paljon. Kuntek oli jakautunut kolmeen osaan – pohjoinen piiri oli Sepontiellä, itäinen piiri Otsolahden Lämpökeskuksessa, pääpaikka ja läntinen piiri Ahertajantie 6:ssa. Myöhemmin perustettiin vielä neljäs, keskustan piiri.

80-luvulle asti toimittiin vain Tapiolassa


Aina 1980-luvulle asti toimittiin vain Tapiolassa. Sen jälkeen alettiin murtautua myös Tapiolan ulkopuolelle.
Timon mukaan itse työ ei itse asiassa ole muuttunut kaikkien näiden vuosien aikana. Välineet ovat tänä päivänä luonnollisesti parempia ja työskentelyn tehostamiseksi on tullut sähköinen seuranta. Kuitenkin nurmikot on edelleen leikattava, rikkaruohot kitkettävä ja roskat kerättävä.

Eniten ovat vuosien varrella muuttuneet talvikunnossapitokoneet. 1970-luvulla ajettiin avotraktoreilla, joissa oli avoseinät. Mitään lämmitystä ei ollut ja turkishaalarit kuuluivat vakiovarusteisiin. Kytkintäkin sai polkea kunnolla. Nyt istutaan t-paitasillaan talvipakkasilla ja ohjaillaan konetta pienellä joystickillä.

Viheralueiden suunnittelu ollut osana Timon työtä, vaikka hän ei sitä koskaan päätoimisesti olekaan tehnyt:

– Elämäntehtäväni on 40 vuotta ollut Tapiolan viheralueiden hoidon toteutus. Ensin tekijänä, sitten työnjohtajana, ja 12 vuotta työpäällikkönä vastuussa koko joukosta.

Uransa viimeiset vuodet Timo on toiminut sopimuskoordinaattorina, jossa hänen työalueensa käsittää myös teknisen huollon.

– Vuodesta 2007 lähtien en enää ole laittanut sormia multaan, vaikka mieli tekisi. Se käytännön työ ja sen johtaminen on kuitenkin ollut työssäni parasta. Se on mielestäni ainoaa oikeaa työtä, sanoo Timo.

Timo antaa kaikkien kukkien kukkia


Timo hoitaa omaa rivitalopihaansa aivan erilaisilla periaatteilla kuin yleisesti tehdään. Hän ei lajittele kasveja samalla tavalla kuin muut. Asuttuaan samassa asunnossa 24 vuotta, Timo tuntee jokaisen pihamaansa kasvin. Jokainen niistä on yksilö ja jokainen kukoistaa. Timo käy myös säännöllisesti juttelemassa kaikille kasveilleen. Näin Timo valottaa filosofiaansa:
– Näinhän se on elämässäkin, jokainen kukoistaa omalla tavallaan ja jokainen on yksilö. Tätä samaa filosofiaa olen toteuttanut myös ihmisten kanssa työelämässä. Se tarkoittaa sitä, että voi katsoa esimiehenä itseään peiliin.

Timo Turtiaisen mukaan Lämpö on työnantajana ja toimijana ollut varma ja vakaa. Aina on palkka tullut tilille ja varmuus on ollut päällimmäisenä. Kaiken kaikkiaan Lämmön rooli on ollut Tapiolassa erittäin suuri. Koko Tapiolan ideahan on ollut se, että julkisen ja yksityisen tilan välillä ei olisi rajoja. Alkuvuosina se toimikin niin, mutta vähitellen tämä on kuitenkin muuttunut. Nyt taloyhtiöillä on omat tontit ja kaupunki vastaa omistaan.

Vuonna 1982 Asuntosäätiö luovutti Tapiolan yleiset alueet kaupungille. Tapiolan Lämpö hoiti kuitenkin vuoden 2013 lokakuun loppuun asti näitä alueita.

Lämmön yhteishenki


Timon mukaan harrastustoiminta oli Lämmössä takavuosina hyvin vilkasta.
– Kun maalaispoikana aloitin työni, työporukka oli ainoa jonka tunsin. Niinpä vietimme paljon myös vapaa-aikaa yhdessä ja oli paljon erilaista harrastustoimintaa.

Yhteishenkeä kasvattivat myös asumisjärjestelyt. Aluksi Timo sai työsuhdeasunnokseen ns. talonmiehen asunnon, jotka olivat yleensä taloyhtiöiden kerhohuoneita, joihin laitettiin kaksi-kolme poikamiestä asumaan yhdessä. Ensimmäinen asunto oli kerhohuone Menninkäisentiellä kellarissa. Vessa oli käytävällä, mutta suihkua ei ollut, joten Timo kävi 10 kuukauden ajan päivittäin Tapiolan uimahallissa. Tämä asumismuoto toi luonnollisesti mukanaan kaveripiirin. Sama poikamieskolmikko sai sitten myöhemmin kolmion Takojantieltä.

Nykyisen toimitusjohtajan Harri Oeschin aloittaessa viime keväänä, Timo Turtiainen oli ainoa Lämmön työntekijä, joka on työskennellyt Lämmössä kaikkien kuuden toimitusjohtajan aikana.

Vuodenvaihteessa lähestyviä eläkepäiviä varten Timolla ei ole suuria suunnitelmia.

– Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan, toteaa Timo.

Se lienee kuitenkin varmaa, että Timolla tulee olemaan enemmän aikaa työntää taas sormensa multaan.